Tämä on kaikelle kansalle kutsu tupaantuliaisiin:
Duussila löytyy vastedes (myös Blogilistan kautta) uudesta uljaasta osoitteesta

Ilmoitusluontoista asiaa: puuhailen Duussilan muuttoa Bloggeriin, siitä hiljaisuus (ja Prahan-matkasta, josta lisää tuonnempana). Tampiohumanistin hermoja raastava sivupohjakikkailu on vauhdissa, jonkin oikean suuntaisen värin osasin jo paikalleen lätkäistä kas näin.


Jos jollakulla sattuu olemaan vinkkejä tai sanottavaa Bloggerista puolesta tahi vastaan, antaa paukkua alakerran boksissa. Ja jos jollakulla taiteellisesti lahjakkaalla html-osaajalla on luppoaikaa, saa ilmoittautua palvelukseen! :)

Se siitä lounastauosta, nyt niska takaisin limaan ja oikoluvun pariin. Tämmönen hengästyttävä arkitahti tuntuu normaaliakin ankarammalta ihanan Prahan jälkeen. Huhh puhh.

Tänään olisi Kinopalatsissa ensi-illassa tämmöistä sing-along-herkkua:

Hei lapsoset! Tervetuloa lukemaan, kuinka kirjoittaja myöntää myöhäisherännäisyytensä ja sen myötä hyvästelee viimeisetkin coolius-uskottavuutensa rippeet.

Onko tuttu tilanne: mieleen on tarttunut kuukausia sitten baarin tanssilattialta hyvä biisi, josta muistaa tasan yhden riffin eikä yhtään sanaa. Sama pätkä soi päässä päivästä toiseen, mutta googlettaminen on turhaa, eikä deejiiltäkään viitsi mennä kysymään että hei mikäseolise minkä sää soitit sillon kerran, se titti-tididiidiidii-titti.

Onko tuttu tilanne: mieleen on tarttunut kuukausia sitten jostain lehtiartikkelista tai blogin sivupalkista kova bändi, joka vaikuttaa tutustumisen arvoiselta, mutta ei hypestä huolimatta saa aikaiseksi lähteä tutkimusmatkalle MySpaceen tai YouTubeen. Käyvätpä välissä keikallakin Suomessa, ja silti viikot kuluvat ilman, että kuuloelimiin tarttuu todistusaineistoa.