Näin ihanan ilostuttavan lähetyksen sain Salaiselta Askarteluystävältäni perjantaina - kiitos! Pulloposti sisälsi helmien ja paljettien lisäksi kirjeen, jossa oli terveisten lisäksi pieni runo:
Ystävyys on kuin perhosen lento,
niin hauras, kaunis ja ihmeen hento.
Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna,
sen kauniimpaa asiaa ei elämä anna.
niin hauras, kaunis ja ihmeen hento.
Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna,
sen kauniimpaa asiaa ei elämä anna.
Ystävän ilahduttaminen ei vaadi paljoa! :) Vaan miksiköhän se pieni muistaminen on välillä olevinaan niin vaikeaa.. itsekin olen vuodesta toiseen kärkipäässä maailman huonoimpien yhteydenpitäjien listalla. Bloggaaminen on tässä kahdessa vuodessa ottanut paikkansa elämässäni yllättäen siinäkin mielessä, että tätä kautta vaihtuu (etenkin eri kaupungissa asuvien) IRL-kamujenkin kuulumiset usein ja lähes reaaliajassa - mahtavaa, sanoi puhelinvammainen! :D
