Nimittäin tämä viikonloppu toiminta-, tilanne- ja fiilinkisaldon osalta. Rutkasti enempi possista kuin neggistä. Voin vaikka luetella, niin näette. Aloitetaan neggiksistä, niin saadaan ne alta pois ja voidaan sitten keskittyä possiksiin. Aight, here we go!

Viikonlopun neggikset:
  • Lauantain työpäivä oli kireän kiireinen. Olin yksinäni meidän puolella hotellia, ramppasin hiki päässä kolmen kerroksen väliä ja vastasin puhelimeen noin tuhannesti tunnissa, kun respasta soittivat jokainen viddu vuorotellen että asiakkaat odottaa ja pinnasänky pitäis viedä ja voisitko millään revetä nyt neljään paikkaan yhtä aikaa kiitos. No määhän sen kestin kuin nainen, kun mulla oli niitä englanninlakritseja eväänä. Karkki pelastaa!
  • Hermostuin hepulle pikkuisen kohtauksenomaisesti lauantai-iltana kun oltiin lähdössä baariin. Harvoin niin tulistun, mutta Egotripistähän ei mun selän takana vitsailla (vaikka myönnettäköön, että asialle vihkiytymätön voisi olettaa biisin nimeltä Käytettyä ilmaa kertovan pierusta). Lepyin tilanteessa kuitenkin heti kun heppu otti mua vähän kädestä kiinni. Aika helppo oon (noku en tykkää tapella). :)
Näin vähän neggiksiä, huraa!

Viikonlopun possikset:
  • Lauantaina kamut nappas mut mukaan autokyytiin suoraan töistä ja käytiin kivalla retkellä Naantalissa. Vieläkin nousee vesi kielelle sitä Kala-Trapin pastaa ajatellessa! Muheva ja täyttävä kermais-persiljais-kanainen setti, superleveää nauhapastaa. Kyllä muuten maistui! Hepunkaan ei tarvitse vähään aikaan stressata mun viemisestä romanttiselle ravintolaillalliselle, oon taas hetken tyytyväinen. :D
  • Dynamo oli kiva (no kuinkas muutenkaan) ja viinikin nousi lopulta iloisesti päähän. Vähän neggiksen puolelle tosin menee se, etten Dynskyssä edes piipahtanut tanssilattialla! Hytkyttelin vaan penkissä onnellisena Into The Groovea - takavuosien kasari-Madonna rokkaa!
  • Dynamon hämyssä tajusin myös yhden aika ison jutun itsestäni. Että miten oon kasvanut yhden hankalan piirteeni suhteen hyvään ja oikeaan suuntaan tässä ihan viimeisimpien vuosien aikana. Tulin hiton hyvälle mielelle ja totesin itsekseni, että olen aika onnellinen tyttö tällaisena nyt.
  • Sunnuntai oli kevyestä kanuunasta huolimatta hyvä sunnuntai, ei ollenkaan ahdinkosunnuntai. Musaa (Egotrippi, Kent, Eskobar, Radiohead, Morrissey, Weeping Willows), pizzaa (kebabliha-salami-sipuli-fetajuusto), irtsareita (lakuja, suklaapalloja, missä-äksiä, nougatpaloja), jätskiä (Dajm), leffa (It's all gone Pete Tong) ja Carcassonne-matsi (jonka hävisin, muttei ees harmittanu).
  • Viikonloppuna sain nauraa itselleni taas oikein kunnolla, hepun suosiollisella avustuksella tietenkin. Se aina nappaa mun olemisesta niin hyvin sellaisia pointteja, joita lähtee sitten matkien liioittelemaan niin etten meinaa nahoissani pysyä kun naurattaa. Olen oppinut hepun matkassa paljon tuota ihmiselle terveellistä itselleen nauramisen taitoa. Vaikka paljonhan mulla vielä relattavaa onkin siinä, miten vakavasti itseni ja elämän välillä otan.
  • Unelmien poikamiestyttö laitettiin ihan vaan mulle nauhoitukseen kovalevylle ja sain katsoa sen illalla jo hieman viimeviikkoista pienemmän nurinan säestyksellä. Ja Fabrice lähti vidduun sieltä, silkkaa possista sekin!
  • Sain slaagin kun lauantai-iltana tajusin, että olin unohtanut hammasharjan kotiin (varsinkin juomaillan jälkeen on erittäin essential saada pestä hampaat kunnolla viimeistään aamulla). Hepulta löytyi onneksi avaamaton kappale, jonka sain käyttööni - ja jonka jätin sinne mukiin peilikaappiin! Huraa! Ensimmäinen oma tavara heppulassa! (Kello näyttää paria kuukautta päälle kahta vuotta, jos multa kysytään niin johan se oli aikakin). :D
  • Lätkäfinaalin viimeisiä hetkiä seuraillessa tuli ihana kevätolo. Kun MM-kisojen loppumatseja on tottunut katsomaan (no, sen verran kun nyt jääkiekkoa muka seuraan) aina siellä toukokuun korvilla, niin ihan tuli sellaiset vibat tänään! Ajatus kevään tulosta tuntuu nyt hurjan hyvältä. Sykähdyttää tuolla jossain sisuksissa asti.
Jaa - näillä possiksillahan sitä jaksaakin taas kohti uutta viikkoa! Ohjelmassa neljä(!) päivää töitä, gradupalaveri sun muuta opiskeluhömpänpömppää (jos suhtautuu hiukan vähättelevästi, ei ehkä tunnu niin rankalta?), tanssitunteja ja jumppaa, viikonloppuna pienimuotoista dokautumista tuparien merkeissä. Toivon Nukkumatilta levollista nukkumista, joku lempeätunnelmainen seesteinen uni olisi kiva nähdä tänä yönä.