Heihoo, kevät keikkuen tulevi ja auringossa alkaa tehdä vielä normaaliakin hurjemmin mieli vaaleanpunaisuuksia! Kaikkii ihanii ihiih!
Ensinnä sydämeni varasti tämä pariisilaiskaunotar. Virheetön iho, sointuva nimi ja hekumallinen runko. Myös hän on niin kaunis, että minä, aina niin uskollinen ja luotettava kumppani, alan tahtomattanikin laulaa Usherin vatsalihasten mukana you make me wanna leave the one I'm with and start a new relationship with you, this is what you do. Tiedän, että satutan omaa Tangoani jo näillä ajatuksillani, mutta näin vahvoja tunteita on vaikea vaientaa.
No ei. Kyllä on äkkiä turpa kiinni tunteilulta kun katsoo noiden namujen hintoja. Pariisittaren saisin Motivus-alella 340€, toisen kaunottaren suositushinnaksi mainitaan en tiedä kenen mielestä kohtuullinen 599€. Jos uuden pyörän saamiseksi pitää tehdä pankkiryöstö, voi olla ettei sittenkään kannata.
Ilman pankkiryöstöä saattaisin sen sijaan jopa selvitäkin tämänpäiväisestä treenikampehurahduksestani - kiitos vaan Siskolle, joka päästi pirun irti avatessaan oven Bahianetstoren maailmaan! Ei aikaakaan, kun sydämestäni oli taas lohjennut pala. Saanko esitellä: täydelliset treenihousut. Pyörryn.
Paitsi että! Eivätpä olekaan täydelliset muahahaha tyhmä tyttö! Ei nimittäin ole takeita, että olisivat tarpeeksi pitkät, kun ei mittoja kerrota. Ja vaikkei pankkia tarvitsisikaan robata, kyllä tuo 63,90€ jo kirpaisee sekin. Vaan ei hätää, nopealla selailulla melkein yhtä täydelliset löytyivät heti lohduttamaan. Matala vyötärö, kerrankin lahkeessa varmasti tarpeeksi pituutta (90cm!) ja hintakin alle viiskymppiä. Postikuluilla tosin yli kuuskymppiä.
Jos sittenkin sinne pankkiin? Sukkahousua päähän ja kassalle.
Seriously speaking - mun on niin vaikea löytää tarpeeksi pitkiä housuja ikinä mistään, olipa sitten kyse farkuista tai jumppapöksyistä. Zara on ollut jälkimmäisten suhteen ainoa kohtuuhintainen paikka, josta olen saanut haluamani. Kohtuuhintaisuuden haikailu vain on ilmeisesti tässä maailmassa nykyään niin naurettavaa, että tuomioksi koituu housuttomuus. Ja koska housuttomuus is not an option, täytyy mun henkisesti valmistautua törsäämään tuollaisiin melkein-täydellisiin - saatan siis joutua rikkomaan vasten Madonnalta omaksumaani elämänohjetta second best is never enough, you'll do much better baby on your own (no kai se nyt pätee jumppahoususuhteeseen siinä missä pari-sellaiseenkin).
Mutta ensin ne rahat! Mun pankkiryöstäjätär-uskottavuus on onneksi aika korkea, ei ne voi olla heltymättä (mää kaipaan vaan vaaleanpunaista elämääni sniif nyyhs). Eiku pelotellako niitä piti?
Ensinnä sydämeni varasti tämä pariisilaiskaunotar. Virheetön iho, sointuva nimi ja hekumallinen runko. Myös hän on niin kaunis, että minä, aina niin uskollinen ja luotettava kumppani, alan tahtomattanikin laulaa Usherin vatsalihasten mukana you make me wanna leave the one I'm with and start a new relationship with you, this is what you do. Tiedän, että satutan omaa Tangoani jo näillä ajatuksillani, mutta näin vahvoja tunteita on vaikea vaientaa.
No ei. Kyllä on äkkiä turpa kiinni tunteilulta kun katsoo noiden namujen hintoja. Pariisittaren saisin Motivus-alella 340€, toisen kaunottaren suositushinnaksi mainitaan en tiedä kenen mielestä kohtuullinen 599€. Jos uuden pyörän saamiseksi pitää tehdä pankkiryöstö, voi olla ettei sittenkään kannata.
Ilman pankkiryöstöä saattaisin sen sijaan jopa selvitäkin tämänpäiväisestä treenikampehurahduksestani - kiitos vaan Siskolle, joka päästi pirun irti avatessaan oven Bahianetstoren maailmaan! Ei aikaakaan, kun sydämestäni oli taas lohjennut pala. Saanko esitellä: täydelliset treenihousut. Pyörryn.
Paitsi että! Eivätpä olekaan täydelliset muahahaha tyhmä tyttö! Ei nimittäin ole takeita, että olisivat tarpeeksi pitkät, kun ei mittoja kerrota. Ja vaikkei pankkia tarvitsisikaan robata, kyllä tuo 63,90€ jo kirpaisee sekin. Vaan ei hätää, nopealla selailulla melkein yhtä täydelliset löytyivät heti lohduttamaan. Matala vyötärö, kerrankin lahkeessa varmasti tarpeeksi pituutta (90cm!) ja hintakin alle viiskymppiä. Postikuluilla tosin yli kuuskymppiä.
Jos sittenkin sinne pankkiin? Sukkahousua päähän ja kassalle.
Seriously speaking - mun on niin vaikea löytää tarpeeksi pitkiä housuja ikinä mistään, olipa sitten kyse farkuista tai jumppapöksyistä. Zara on ollut jälkimmäisten suhteen ainoa kohtuuhintainen paikka, josta olen saanut haluamani. Kohtuuhintaisuuden haikailu vain on ilmeisesti tässä maailmassa nykyään niin naurettavaa, että tuomioksi koituu housuttomuus. Ja koska housuttomuus is not an option, täytyy mun henkisesti valmistautua törsäämään tuollaisiin melkein-täydellisiin - saatan siis joutua rikkomaan vasten Madonnalta omaksumaani elämänohjetta second best is never enough, you'll do much better baby on your own (no kai se nyt pätee jumppahoususuhteeseen siinä missä pari-sellaiseenkin).
Mutta ensin ne rahat! Mun pankkiryöstäjätär-uskottavuus on onneksi aika korkea, ei ne voi olla heltymättä (mää kaipaan vaan vaaleanpunaista elämääni sniif nyyhs). Eiku pelotellako niitä piti?
