Takana tanssipainotteinen viikonloppu, mieli on niin hyvä että ottakaapa tekin annos iloisuutta uuden viikon alkajaisiksi! :)

Lauantai-iltapäivän ohjelmassa oli viimeinen Niken ilmaiskampanjan Rockstar Workout -tanssitunneista. Tämän kevään tuntien teemana oli hiphop, ei siis varsinaisesti mun lemppariosastoa, mutta nuo Niken sarjat nyt on sen verta helppoja että kyllä siinä hiphopissa tällainen epä-joumäänimpikin pärjäsi. Vähän turhankin yksinkertaista liikekieltä, liikaa saman toistoa, omituisen pitkiä kävelypätkiä.. eikä biisitkään tempaisseet samalla tavalla mukaansa kuin viime syksyn Ricky Martin (shibängs, shibängs!). Rihannan mainio S.O.S.-ketkutuskin oli tyhmästi vain alkulämppäreissä. Kunnon hikinen treenitunti silti, ensi syksyn kampanjatunteja odotellessa!

Lauantai-ilta olikin sitten parasta naismuistiin. Neiti Mannisen kanssa hipattiin Dynamon alakerran tupaten täydellä tanssilattialla hiki päässä niin että järki läks! I bet that you look good on the dancefloor! Annimannin kamut sai meille nimetkin listaan, harmi vaan ettei ollut jonoa jonka ohi olis voitu tyylikkäästi purjehtia kröhöm. JytäMartta on kyllä nainen paikallaan, ei meinattu päästä ollenkaan viilentymään kun soitti pelkkiä loistobiisejä. Mainstreamia indiepoppia, eli just sitä mikä potkii mulle parhaiten tanssimielessä ja muutenkin: Kaiser Chiefs, Bloc Party, Interpol, Arctic Monkeys, The Ark, New Order, Regina, Blur, Morrissey, Pulp, Placebo, The Cure, PMMP, Madness, Moneybrother..  kevyttä hittiputkea.

Ilman Dynamoa olis elämä niin kovin kurjaa. 62282.jpg

Tänään tanssit jatkui illan showjazz-tunnilla, jonne sain kuin sainkin raahattua luuni kevyen kanuunaisesta olosta huolimatta. Sairastelun ja semmanväännön yhteisvaikutuksesta ehdin olla pois kuvioista kuukauden verran, mutta mikäpä siellä studiolla siinä ajassa mihinkään ehtisi muuttua. Alkutunnin piruettitreeni sujui naurettavan huterasti - piruetit ei ikinä ole olleet mun vahvaa alaa, eikä pieni täristely asiaa ainakaan yhtään helpottanut. Sarja oli kuitenkin kiva (sekin tosin vähän turhan pyörivä tämänpäiväiseen olotilaan nähden) ja kerrankin sain tehtyä sulavan jumppakuutioversion liikkeestä, johon annettiin myös helpotettu vaihto- ehto! Nyt on polvet mustelmilla siitä lattiatyöskentelystä, oikea meininki siis. :D

Tanssiviikonlopun päätteeksi katsoin tietysti vielä tähtien kanssa tanssinnat. Keken putoamista tässä on jo odoteltukin, ei yltänyt ollenkaan samanlaiseen ketkutteluun kuin kollegansa Maradona italialaisversiossa. Illan shoun kruunasi tietysti se, että pongasin suosikkitanssijani, muutama viikko sitten pudonneen Jussi Väänäsen sieltä orkesterista soittamassa jotain kilkutinta. Kilkkalk!

Kyllä se vaan niin on, että tanssi naisen tiellä pitää. Ainakin tämän naisen.