Söin kevään ensimmäisen irtotötteröjäätelön. Mansikkapehmis sai kunnian, vaikka uutuusmaku uuniomena houkutteli myös. Onkin taas edessä kokonainen kesä aikaa maistella koko jätskilista läpi!

Käytin ensimmäistä kertaa Napolista ostamaani vaaleanpunaista kohtuullisen tyttömäistä samettijakkubleiseritakkia (nojunou, sellanen perus). Alla normaaliin tapaan ruskea huppari. Teinit kulkee jo teepaitasillaan, ne hullut kevästelijät!

Juhlin äitin synttäriä sienikeiton, mustikkapiirakan ja muutaman kuohuviini- lasillisen merkeissä. Äitin paras kaveri (äidinkielenopettaja ammatiltaan) totesi ihailtavan lakonisesti, että gradusta ei kande stressaa kun ei sitä kuitenkaan kukaan lue. Ehehee! Ja sekin akateemiset kuviot tuntevana ihmisenä oli sitä mieltä, että assarin virka on käytännössä jo mun. Ellei takavasemmalta ilmesty mustana hevosena joku ältsin mieltsi ylipätevä hakija, jolle paikka on pakko antaa koska yliopiston virat täytetään pätevyysjärjestyksessä. Ja sit on kyllä pergel.

(Ja miten ihana tekstiviesti äitiltä tuli aamulla vastauksena onnitteluuni: Voi kiitos! Aurinkoisena kevätpäivänä vanhenen mielelläni. Olet paras lahja! Nähdään illalla. Paras äiti!)

Täytin töissä lomalistaan kesistoivomukseni heti kesäkuun alkuun: kaksi viikkoa vapaata serkun ylppäreistä lähtien. Samalla vauhdilla pyysin koko Ruisrock- viikonlopun vapaaksi, tosin epäilen ettei se tieto enää ikinä löydä sieltä vihosta kenenkään työvuoroista päättävän silmiin. Ja sit on kyllä pergel.

Vaan kah, tässähän alkaa jo tuntua ihan keväältä! Näin aamulla Kaskenmäessä puskassa jotain vihreää! Titityy!