Rientoisa äitienpäivä takana, kyllon taas onniteltu ja juhlittu! Ja pyöräilty tuulen tuiverruksessa - ihan mukava koittaa pysyä täysillä polkevan hepun perässä, kun hame kohoaa pitelemättömästi reittä pitkin ja silmät vuotaa tuulessa niin, ettei eteensä näe. Leppoisa sunnuntaiajelu! :D

Mukavaa sukulointia koko päivä. Hepun isoäitilässä syötiin täytekakkua ja muita herkkusia, sieltä siirryttiin suoraan mun äitilään päivälliselle: suppilovahvero- keittoa, paistettua kuhaa kera yrttiperunoiden, lempeän herkkutattimuhennoksen ja mozzarella-tomaatti-basilika-salaatin, jälkkäriksi aamupäivällä pyöräyttämäni mustaherukkapiirakka ja vaniljajäätelöä. Niin hyvää ettei tosikaan! Sain jätettyä piiraan lopun sinne - tämän päivän osalta oli tietysti tiedossakin, että epä- herkuttelu jäisi vain yritykseksi, mutta jos sen makoisan piirakan olisin kotiin tuonut, olis mennyt viikon alkukin ihan plörinäksi. Nyt voi sentään taas yrittää koota itsensä ja keskittyä järsimään myslipatukkaa suklaan sijaan. :)

Seuraavan pienen tärkeän asian kirjoitamme ihan pienellä: tämä päivä oli aika erityinen siinäkin mielessä, että halasin hepun äitiä ensimmäisen kerran (muistaakseni). Pehmeä halaus. Hyvä mieli. :)

Alkavan viikon ohjelmassa neljä työpäivää (joissa neljä liikaa huoh plää), raportin ja referaatin ja esseiden kirjoittamista, jumppaa ja tanssia. Apropoo - sellainen tiedonanto onkin tainnut jäädä tekemättä, että nyt on tämän tytön yliopistouralta tentit ja luennot ohi. Vähän uskomatonta. Jäljellä enää pelkkää kirjoittamista! Nyt niitä ruusun terälehtiä, niin voin tanssia niiden päällä kohti valmistumistani!

Jaahans. Ruoan kanssa nautitut skumppanja ja valkoviini saivatkin olon kaiken iloisuuden jälkeen juuri näillä hetkillä vähän tukkoiseksi. Taidan siirtyä sohvalle toljottamaan päivän mittaan nauhalle menneitä (ja tän mä vielä tunnustan ylpeänä ääneen, nolo) Nelosen kamalia hömpäkkeitä - Umppari, Unelmakämppä ja Noora. Tositeevee is mai laif!

Myötätuulta ja auringonsäteitä alkavaan viikkoon, ihmiset! Regei okei!