97357.jpg

Jaa no mut sehän onkin! Kesäsiivouspäivän tulos: puhdas oma rakas kotikolo. Päiväpeitto on vielä pihalla kuivumassa (sarjassamme kesän ihanuuksia: pyykin kuivatus ulkona, ai sitä raikkautta!), muuten tuli jo valmista. Mun on aika vaikea olla jos koti ei ole tarpeeksi siisti ja järjestyksessä - eli usein, mutta nyt on hyvä. Vaikka lattiat ja ikkunat on pesemättä, en mäkään sentään ihan täydellinen ole vaikka niin on toki kovin helppo luulla. :D

Ensimmäisen vapaan aikatauluttoman lomapäivän kunniaksi en laittanut kelloa aamuksi soimaan, mikä johti siihen, että posotin menemään yhdentoista tunnin yöunet. Suosittelen kokeilemaan heti tilaisuuden tullen. Vaikkakin viimeisellä tunnilla torkkuessani näin painajaista kuin kostoksi liian pitkään nukkumisesta - okeiokei, huomenna taas normaalisti seiskalta ylös. :D

Kaupasta tarttui mukaan kesäisyyden nimissä pussillinen jogurttimansikoita. En uskalla vielä oikeita maistella kun pelkään pettymystä, eihän ne nyt vielä kovin makeita voi olla? Muutaman jogurttisen maistoin, ne ainakin vie kielen. Ja niin - jos joku ihmettelee, mitä tapahtui sille muutaman viikon takaiselle epäherkuttelu- projektille, niin kyllä se tuota.. niinku on vielä voimassa (röhönauru tähän väliin) mutta vähän tuota.. niinku lepsummassa muodossa kuin mitä alunperin ehkä oli tarkoitus. :D

Tanssituntikin oli kesätunnelmainen, tehtiin latin jamin sijaan enemmänkin funky- tyyppistä koreografiaa. Semmosta notkuttelua ja rytkyttelyä ja slaidaamista ja setsikkäitä lantionkiemurruksia. Kurrnauu, mouurr!

leijonamieliputkimiehet_laulujasadepaiva

Ehkä suurin kesäisyys tänään tupsahti silti postiluukusta. Tiian pihakirppikseltä (mainio idea!) ostamani levy saapui uudelle omistajalleen ja pääsi välittömästi kuunteluun. Radiosinkuista Tartu mun käteen ei silloin aikanaan liiemmin iskenyt, mutta Laulu sadepäivän varalle sen sijaan kyllä. Virheetön biisi (kertsin naisääntä lukuunottamatta), kestää kuuntelussa kerta toisensa jälkeen. Itselleni uusista esityksistä heti levyn avausraita (no intron jälkeen) Kääntöpiste tipautti lattialle istumaan ja ihan vain kuuntelemaan. Että siellä se kakskytneljävuotias laulaa tälle toiselle kakskytneljävuotiaalle aikuisuuteen siirtymisestä. Semmosta.

Tervetuloo elämäni kääntöpisteeseen
paikkaan jossa suuret päätökset tehdään
oonko valmis aikuisuuteeni riskeineen
päästän irti nyt mennään