Verta:
Tänään aamiaisleipiä tehdessä koin spontaanin tarpeen leikkiä vähän. Leikin nimi oli Duussi Goes Movies, esitettäväksi elokuvaksi valikoitui meidän ikioman Rennyn klassikko-hyllyluokituksen arvoinen mestariteos Kurkunleikkaajien saari. Terävällä veitsellä kurkun suojamuovi auki riips ja sormi auki riips. Peukaloparkaa ihan särki ja verta tuli bulibuli ja Duussi sanoi uliuli. Mutta olin ihan urhea - hei kuvittelinhan sentään vielä lukioikäisenä ryhtyväni isona lääkäriksi mikä naurettava ajatus, onneksi tuli järki päähän ja ryhdyinkin kieli-ihmiseksi - ja tein vaadittavat toimenpiteet salamallisella nopeudella. Laastari vain muistona äksidentistäin. Ja mielessä aie myöntyä tunnustamaan, että hepun omissa kurkuissaan käyttämä kondomiini- rullaustekniikka taitaa lopelope sittenkin olla käytännöllisempi ja turvallisempi kuin tuo oma veitsiriipimiseni. Pöh.
Hikeä:
Harvinaisen hyvin muuten irtoaa puna ja hiki helteisellä kelillä jumppasalissa. Pace oli just sopivan aivoja rasittamaton valinta tämän päivän rehkimiseksi. Iloisena yllärinä ohjaamassa olikin kamuni, jota en ole pitkään aikaan nähnyt. Siinä puurtamisen lomassa puuskuttaen on aina yhtä hauska vaihtaa kuulumisia - kunhan toinen muistaa napata mikkiä pois suun edestä ettei koko sali pääse jaolle viikon tilanteista. :D
Kyyneleitä:
Hahaha narrasin, ei mitään kyyneleitä tänään! :) Aamukin heti alkoi (ennen tuota veitsellä sohimista) niin hyväntuulisella hymyilyllä, että melkeinpä voisin ihan kertoakin miksi. No siksi, että kelloradio soitti herätessä Kardiaa. Neulansilmä- biisistä tuli mieleen se niiden eka sinkku Langat, josta kovin silloin tykkäsin, ja siitä se tuli se hyvä tuuli. Langoissa nimittäin lauletaan kertsissä että Kaunista on sun ääntäs kuulla, sen tiesin jo ennen kuin sua tapasinkaan.. hymyilytti kun siinä hiffasin, että mutta mähän tosiaan kuulin hepun ääntelyä radion välityksellä ennen kuin oltiin nähtykään. Muistan tenhoutuneeni vahvasta turkulaisesta intonaatiosta ja äänen matalasta väristä, mutta kukapa silloin vielä olisi arvannut, mitä tuleman pitää..! :)
Muuta:
Taivas taisi lopulta kyllästyä kauden muotiväriinsä (daa, kesänsininen) ja tekeytyi harmaaksi. Sopii mulle - jo riittää auringonotto! Hartiat ja selkä pääsivät palamaan jo sillä toissapäiväisellä Ruissalo-retkellä (pyöräillessä tarttuu säteet yllättävän tehokkaasti), viimeistään tänään tuossa viereisessä Samppiksen puistossa sai osansa myös etupuoli. Puolentoista tunnin oleilun (sis. loikoilua & kouluhommia) jälkeen havaitsin molemmissa jalkapöydissä sarjan epämääräisiä punertavia nippuloita, säikähdin ja kipitin äkkiä takaisin kotiin turvaan. Ei ole leikin asia tuo UV-säteily.. mutku ne isompien suojakerrointen aurinkovoiteet maksoi olevinaan niin paljon. Tuo raha kun vaan on aika pätö asia verrattuna siihen, jos tauti iskee. Sairauskammo on iskenyt jo.
Jasso, taas alkaakin olla aika jalkapallon! :)
Tänään aamiaisleipiä tehdessä koin spontaanin tarpeen leikkiä vähän. Leikin nimi oli Duussi Goes Movies, esitettäväksi elokuvaksi valikoitui meidän ikioman Rennyn klassikko-hyllyluokituksen arvoinen mestariteos Kurkunleikkaajien saari. Terävällä veitsellä kurkun suojamuovi auki riips ja sormi auki riips. Peukaloparkaa ihan särki ja verta tuli bulibuli ja Duussi sanoi uliuli. Mutta olin ihan urhea - hei kuvittelinhan sentään vielä lukioikäisenä ryhtyväni isona lääkäriksi mikä naurettava ajatus, onneksi tuli järki päähän ja ryhdyinkin kieli-ihmiseksi - ja tein vaadittavat toimenpiteet salamallisella nopeudella. Laastari vain muistona äksidentistäin. Ja mielessä aie myöntyä tunnustamaan, että hepun omissa kurkuissaan käyttämä kondomiini- rullaustekniikka taitaa lopelope sittenkin olla käytännöllisempi ja turvallisempi kuin tuo oma veitsiriipimiseni. Pöh.
Hikeä:
Harvinaisen hyvin muuten irtoaa puna ja hiki helteisellä kelillä jumppasalissa. Pace oli just sopivan aivoja rasittamaton valinta tämän päivän rehkimiseksi. Iloisena yllärinä ohjaamassa olikin kamuni, jota en ole pitkään aikaan nähnyt. Siinä puurtamisen lomassa puuskuttaen on aina yhtä hauska vaihtaa kuulumisia - kunhan toinen muistaa napata mikkiä pois suun edestä ettei koko sali pääse jaolle viikon tilanteista. :D
Kyyneleitä:
Hahaha narrasin, ei mitään kyyneleitä tänään! :) Aamukin heti alkoi (ennen tuota veitsellä sohimista) niin hyväntuulisella hymyilyllä, että melkeinpä voisin ihan kertoakin miksi. No siksi, että kelloradio soitti herätessä Kardiaa. Neulansilmä- biisistä tuli mieleen se niiden eka sinkku Langat, josta kovin silloin tykkäsin, ja siitä se tuli se hyvä tuuli. Langoissa nimittäin lauletaan kertsissä että Kaunista on sun ääntäs kuulla, sen tiesin jo ennen kuin sua tapasinkaan.. hymyilytti kun siinä hiffasin, että mutta mähän tosiaan kuulin hepun ääntelyä radion välityksellä ennen kuin oltiin nähtykään. Muistan tenhoutuneeni vahvasta turkulaisesta intonaatiosta ja äänen matalasta väristä, mutta kukapa silloin vielä olisi arvannut, mitä tuleman pitää..! :)
Muuta:
Taivas taisi lopulta kyllästyä kauden muotiväriinsä (daa, kesänsininen) ja tekeytyi harmaaksi. Sopii mulle - jo riittää auringonotto! Hartiat ja selkä pääsivät palamaan jo sillä toissapäiväisellä Ruissalo-retkellä (pyöräillessä tarttuu säteet yllättävän tehokkaasti), viimeistään tänään tuossa viereisessä Samppiksen puistossa sai osansa myös etupuoli. Puolentoista tunnin oleilun (sis. loikoilua & kouluhommia) jälkeen havaitsin molemmissa jalkapöydissä sarjan epämääräisiä punertavia nippuloita, säikähdin ja kipitin äkkiä takaisin kotiin turvaan. Ei ole leikin asia tuo UV-säteily.. mutku ne isompien suojakerrointen aurinkovoiteet maksoi olevinaan niin paljon. Tuo raha kun vaan on aika pätö asia verrattuna siihen, jos tauti iskee. Sairauskammo on iskenyt jo.
Jasso, taas alkaakin olla aika jalkapallon! :)
