Huomenna viimein tärähtää käyntiin järjestyksessä kolmaskymmenesseitsemäs Ruisrock. Tuttu ja turvallinen juuri sopivan kokoinen kotifestari, jonka tunnelmaa olen käynyt haistelemassa lähes joka kesä pikkumimmistä saakka. Taas tässä juhlaviikonlopun lähestyessä ajattelin listata joitakin tärkeimpiä pointteja muistiin, niin itselleni kuin muillekin Ruissaloon suuntaaville. Mut ennenkaikkea itselleni. Etten vallan hurveloidu ja järkiparkaani vilskeessä menetä.
Duussi proudly presents: The Ultimate Ruisrock Survival Guide!
1. Matkustus
Ruisrockin surullisenkuuluisat liikennöintipoliittiset järjestelyt todella ovat huonon maineensa veroiset. Festaribussit kyllä kulkevat ihan moitteettomalla aikataululla Kauppatorilta Ruissaloon - ja paskat, eivätpä kuljekaan Ruissaloon asti. Jättävät festaroitsijat kylmästi vastarannalle, josta alkaa urheiden musiikinrakastajien pyhiinvaellus laumana kohti Kansanpuiston juhla-aluetta. Urheutta tosin kysytään erityisesti vasta paluumatkalla, laskuhumalassa se puolentoista kilometrin (niin ainakin väitetään) idyllinen rantabulevardi ei näyttäydy varsinaisesti ihan kaikessa kauneudessaan. Menomatkoista kannattaakin siis ottaa kaikki irti, ihailla kesän vihreyttä ja hiekkatien laitamilla päivystäviä lampaita, antautua pikkuhiljaa festari- tunnelman vietäväksi vaikka viehättävällä laulunluikautuksella (esim. Mamba: Vielä on kesää jäljellä). Ja ennen muuta tuon kuolontaivalluksen aikana on syytä huolehtia nestetankkauksesta, etenkin helteellä, mutta olipa keli mikä tahansa. Kansanpuistoon ei saa tuoda omia alkomahooleja, joten minimoidakseen rahan menon tyyriimmänpuoleisilla anniskelualueilla ni kandee vetää hualel pohjii.
2. Syömä & juoma
Anniskelualueet pitkin puistoa huolehtivat janoisen rokkikansan tyytyväisenä pitämisestä asiallisesti ja yleensä ilman karseita jonoja, mutta yleisen mielipiteen mukaan hieman turhankin hinnakkaasti. Ethän silti erehdy olemaan yksi niistä tuhansista kärttyisistä kaljanjuojista, jotka valittavat kalliista hinnoista anniskelu- henkilökunnalle - hei ne on vaan töissä siellä. Fiksut juovat alkoholin lisäksi myös vettä, eritoten helteellä. Kaikist fiksuimmat laittavat jo edellisenä iltana kotona pakkaseen jäätymään pullollisen vettä, jota on ihan superia kulautella kuumana päivänä hiekkapölyn täyttämään kurkkuun. Muonituksesta vastaavat kojukujalle parkkeeraavat karvaranteet ja hippilahkolaiset, joilta saa sopuhintaan yleensä aika isoja lautasellisia namiruokaa. Jäätelöä ja lakritsejakin on havaittu olevan myynnissä, ainaski tytöille.
3. Dresscode
Festareiden vapaa dresscode mahdollistaa oikeastaan ihan minkälaisen tahansa vaatetuksen. Pukuun tai pikkumustaan sonnustautumista suosittelen kuitenkin välttämään, ellet sitten ole pönötyksen ja hienostelun tarpeessa. Ah, hienostelu - siinäpä sana, jota festareilla ei tunneta. Turha siis kipitellä paikalle uusissa Manoloissa ykkösiin pynttäytyneenä ja sitten kiroilla, kun kaikki talloo varpaille ja aurinkokin sulattaa huolella paklatun meikkikerroksen naamasta. Rentous, käytännöllisyys, mukavuus, säänmukaisuus: siinä avainsanat toimivaan festari- pukeutumiseen. Se hyvännäköisyys tulee sieltä sivutuotteena, jos on tullakseen. Muista myös hellepään suojaksi hattu tai persoonallinen huiviratkaisu!
4. Accessories
Kaikenlaista pientä sälää on hyvä ottaa festarireppuun matkaan just in timberlake. Aurinkovoidetta tullaan tarvitsemaan tulevana viikonloppuna litroittain, mutta jonkinlainen sadetakkihenkinen muovinpalakin saattaa osoittautua hyödylliseksi. WC-paperirulla ei paljoa paina ja voi pelastaa Bajamaja-kokemuksen jos toisenkin - samoin ajatuksin tytärten kannattaa varustautua pahimman varalle Savett- liinoilla. Ruissalon uimamahdollisuus houkuttaa etenkin kuumana kesäpäivänä monia polskimaan, mitä toimintaa varten mukaan voi sujauttaa pyyhkeen. Jos ei mukavuudenhalusta tai muusta syystä halua alushoususillaan uiskennella, miksei voisi ottaa mukaan bikineitä (miel. naiset) tai jotain muuta uimavaatekappaletta. Korvatulppia sen sijaan suosittelen ihan jokaikiselle festaroitsijalle - meteli nousee aamusta asti sanan todellisessa merkityksessä korvia huumaavaksi eikä taso sieltä iltaan mennessä hevillä laske (pun intended). Tinnitus ei ole kiva kaveri, suojaa siis ainoat kaksi korvaasi.
5. Seura
Hyvä seura, parempi mieli! Kyllä se vaan niin on (kokemus puhuu), että ystävien ja rakkaiden kanssa jaettu festari-ilo on moninkertainen ilo. Ei oo ihan yhtä siistii paikalla olemattomille hehkuttaa viikkotolkulla jälkeenpäin miten sekin keikka oli niin upea ja tunnelma niin lämmin. Saati sitten että itse itsensä kanssa yksin hehkuttaisi. Etenkin isomman seurueen kanssa on hyvä pistää pystyyn johonkin sopivaan kohtaan jonkinlainen base camp, josta kaverit löytyvät ilman sitä turhauttavaa puhelimeen kiljumista missäsäoot!?! (Leiripaikka tosin kannattaa valita huolella, ettei käy niinku eräällekin seurueelle öhöm, joka viime vuonna parkkeerasi Hevikaraokeen eikä sieltä poistunut viikonlopun aikana montaakaan bändiä katsomaan.) Ohje siis: ota mukaan hyvä seura ja pidä siitä hyvää huolta. Paras takuu hyvälle festarille, aamen.
6. Keikat
Kun kerran olet alueelle sisään astunut, et pääse sieltä enää saman päivän aikana pois. Tai pääset pois, muttet sitten enää takaisin. Niin että huvittele koko rahan edestä! Mitä enemmän edes käyt vilkaisemassa tuntemattomampienkin bändien vetoja, sitä paremman katteen saat kalliille festarilipullesi. Lavan edusta täyttyy yleensä fanaattisimmista faneista, rähinähakuisista urpoista ja teini- tytöistä, joten jos et koe kuuluvasi mihinkään em. ryhmistä, suosittelen jättämään etupeltiin tunkemisen väliin. Parhaat paikat keikalla kuin keikalla löytyvät tietysti mikserikopin edustalta, missä ammattilaiset kohtaavat - luonnollisesti parhaat soundit ja yleensä myös esteetön näköyhteys lavalle. Mikserikopilla nähdään! :)
7. Boogie
Ota mukaan yksi sellainen, mallia hyvä. No fighting! Relaa, älä stressaa (paraskin neuvoja täällä)! Ja tanssi, ihminen! Tanssi sielusi kyllyydestä! Vispaa jalkaa, notkuta polvia, taputa käsiäsi ja laula auringolle - tai vaikka vesipisaroille, jos sellaisia kohdalle sattuu!
Näillä eväillä huomenna matkaan! Olé! Hyvää rokkia toivotan itselleni ja muille! :)
Duussi proudly presents: The Ultimate Ruisrock Survival Guide!
1. Matkustus
Ruisrockin surullisenkuuluisat liikennöintipoliittiset järjestelyt todella ovat huonon maineensa veroiset. Festaribussit kyllä kulkevat ihan moitteettomalla aikataululla Kauppatorilta Ruissaloon - ja paskat, eivätpä kuljekaan Ruissaloon asti. Jättävät festaroitsijat kylmästi vastarannalle, josta alkaa urheiden musiikinrakastajien pyhiinvaellus laumana kohti Kansanpuiston juhla-aluetta. Urheutta tosin kysytään erityisesti vasta paluumatkalla, laskuhumalassa se puolentoista kilometrin (niin ainakin väitetään) idyllinen rantabulevardi ei näyttäydy varsinaisesti ihan kaikessa kauneudessaan. Menomatkoista kannattaakin siis ottaa kaikki irti, ihailla kesän vihreyttä ja hiekkatien laitamilla päivystäviä lampaita, antautua pikkuhiljaa festari- tunnelman vietäväksi vaikka viehättävällä laulunluikautuksella (esim. Mamba: Vielä on kesää jäljellä). Ja ennen muuta tuon kuolontaivalluksen aikana on syytä huolehtia nestetankkauksesta, etenkin helteellä, mutta olipa keli mikä tahansa. Kansanpuistoon ei saa tuoda omia alkomahooleja, joten minimoidakseen rahan menon tyyriimmänpuoleisilla anniskelualueilla ni kandee vetää hualel pohjii.
2. Syömä & juoma
Anniskelualueet pitkin puistoa huolehtivat janoisen rokkikansan tyytyväisenä pitämisestä asiallisesti ja yleensä ilman karseita jonoja, mutta yleisen mielipiteen mukaan hieman turhankin hinnakkaasti. Ethän silti erehdy olemaan yksi niistä tuhansista kärttyisistä kaljanjuojista, jotka valittavat kalliista hinnoista anniskelu- henkilökunnalle - hei ne on vaan töissä siellä. Fiksut juovat alkoholin lisäksi myös vettä, eritoten helteellä. Kaikist fiksuimmat laittavat jo edellisenä iltana kotona pakkaseen jäätymään pullollisen vettä, jota on ihan superia kulautella kuumana päivänä hiekkapölyn täyttämään kurkkuun. Muonituksesta vastaavat kojukujalle parkkeeraavat karvaranteet ja hippilahkolaiset, joilta saa sopuhintaan yleensä aika isoja lautasellisia namiruokaa. Jäätelöä ja lakritsejakin on havaittu olevan myynnissä, ainaski tytöille.
3. Dresscode
Festareiden vapaa dresscode mahdollistaa oikeastaan ihan minkälaisen tahansa vaatetuksen. Pukuun tai pikkumustaan sonnustautumista suosittelen kuitenkin välttämään, ellet sitten ole pönötyksen ja hienostelun tarpeessa. Ah, hienostelu - siinäpä sana, jota festareilla ei tunneta. Turha siis kipitellä paikalle uusissa Manoloissa ykkösiin pynttäytyneenä ja sitten kiroilla, kun kaikki talloo varpaille ja aurinkokin sulattaa huolella paklatun meikkikerroksen naamasta. Rentous, käytännöllisyys, mukavuus, säänmukaisuus: siinä avainsanat toimivaan festari- pukeutumiseen. Se hyvännäköisyys tulee sieltä sivutuotteena, jos on tullakseen. Muista myös hellepään suojaksi hattu tai persoonallinen huiviratkaisu!
4. Accessories
Kaikenlaista pientä sälää on hyvä ottaa festarireppuun matkaan just in timberlake. Aurinkovoidetta tullaan tarvitsemaan tulevana viikonloppuna litroittain, mutta jonkinlainen sadetakkihenkinen muovinpalakin saattaa osoittautua hyödylliseksi. WC-paperirulla ei paljoa paina ja voi pelastaa Bajamaja-kokemuksen jos toisenkin - samoin ajatuksin tytärten kannattaa varustautua pahimman varalle Savett- liinoilla. Ruissalon uimamahdollisuus houkuttaa etenkin kuumana kesäpäivänä monia polskimaan, mitä toimintaa varten mukaan voi sujauttaa pyyhkeen. Jos ei mukavuudenhalusta tai muusta syystä halua alushoususillaan uiskennella, miksei voisi ottaa mukaan bikineitä (miel. naiset) tai jotain muuta uimavaatekappaletta. Korvatulppia sen sijaan suosittelen ihan jokaikiselle festaroitsijalle - meteli nousee aamusta asti sanan todellisessa merkityksessä korvia huumaavaksi eikä taso sieltä iltaan mennessä hevillä laske (pun intended). Tinnitus ei ole kiva kaveri, suojaa siis ainoat kaksi korvaasi.
5. Seura
Hyvä seura, parempi mieli! Kyllä se vaan niin on (kokemus puhuu), että ystävien ja rakkaiden kanssa jaettu festari-ilo on moninkertainen ilo. Ei oo ihan yhtä siistii paikalla olemattomille hehkuttaa viikkotolkulla jälkeenpäin miten sekin keikka oli niin upea ja tunnelma niin lämmin. Saati sitten että itse itsensä kanssa yksin hehkuttaisi. Etenkin isomman seurueen kanssa on hyvä pistää pystyyn johonkin sopivaan kohtaan jonkinlainen base camp, josta kaverit löytyvät ilman sitä turhauttavaa puhelimeen kiljumista missäsäoot!?! (Leiripaikka tosin kannattaa valita huolella, ettei käy niinku eräällekin seurueelle öhöm, joka viime vuonna parkkeerasi Hevikaraokeen eikä sieltä poistunut viikonlopun aikana montaakaan bändiä katsomaan.) Ohje siis: ota mukaan hyvä seura ja pidä siitä hyvää huolta. Paras takuu hyvälle festarille, aamen.
6. Keikat
Kun kerran olet alueelle sisään astunut, et pääse sieltä enää saman päivän aikana pois. Tai pääset pois, muttet sitten enää takaisin. Niin että huvittele koko rahan edestä! Mitä enemmän edes käyt vilkaisemassa tuntemattomampienkin bändien vetoja, sitä paremman katteen saat kalliille festarilipullesi. Lavan edusta täyttyy yleensä fanaattisimmista faneista, rähinähakuisista urpoista ja teini- tytöistä, joten jos et koe kuuluvasi mihinkään em. ryhmistä, suosittelen jättämään etupeltiin tunkemisen väliin. Parhaat paikat keikalla kuin keikalla löytyvät tietysti mikserikopin edustalta, missä ammattilaiset kohtaavat - luonnollisesti parhaat soundit ja yleensä myös esteetön näköyhteys lavalle. Mikserikopilla nähdään! :)
7. Boogie
Ota mukaan yksi sellainen, mallia hyvä. No fighting! Relaa, älä stressaa (paraskin neuvoja täällä)! Ja tanssi, ihminen! Tanssi sielusi kyllyydestä! Vispaa jalkaa, notkuta polvia, taputa käsiäsi ja laula auringolle - tai vaikka vesipisaroille, jos sellaisia kohdalle sattuu!
Näillä eväillä huomenna matkaan! Olé! Hyvää rokkia toivotan itselleni ja muille! :)
