..and it makes me feel so fine I can't control my brain!

Niin laulaa Weezer. Niin laulaa myös Duussi, joka hyppää huomenaamulla ennen seitsemää (auh) linjuriautoon kohti Nauvon Prostvikin lauttarantaa ja sieltä Fiskö- yhteysaluksella yli kolmen tunnin matkalle kohti piskuista Kopparholman saarta. Ulkosaaristoon käy tie, siellä se saari nököttää kaukana ihan omassa rauhassaan todella keskellä ei mitään - tai siis keskellä merta. Skärgårdssvenskaa puhutaan, syödään itse pyydettyä ja itse savustettua kalaa, käydään kerran päivässä hakemassa yhteysalukselta tilatut perunat ja sanomalehdet ja muut tykötarpeet. Saaristolaiselämää.

Meidän perheellähän ei ikinä ole ollut kesämökkiä, joten musta ei todella mitään varsinaista mökkeilijää ole päässyt kasvamaan, vaikka joka kesä jollain mökin- tapaisella on tuttujen mukana toki päässytkin kääntymään. Isistä sen sijaan on kuoriutunut tässä parin viime vuoden aikana varsinainen mökkimies! Innostajana siis naisystävänsä, jonka tönö tuolla Kopparholmassa on - enpähän ihmettelisi, vaikka päättäisivät siirtyä sinne ympärivuotisiksi (hulluiksi) asukeiksi aikanaan eläkepäiviään viettämään. Eipä ole isiä juurikaan kaupungissa näkynyt tänäkään kesänä, kun siellä saaressaan keskittyvät hääräämään muunmuassa kirveitä ja kalaverkkoja sisältäviä mökkiaskareita - tietenkin alasti. Rajaton rusketus on pop! :D

Hepun kanssa käytiin Kopparholmassa ensivisiitillä viime kesänä, aika tarkalleen vuosi sitten. Meinasi tosin jäädä reissu väliin, kun nukuttiin lahjakkaasti pommiin, myöhästyttiin bussista ja sitä myöten myös yhteysaluksesta - vaikea ymmärtää tällaisen urbaanin citynuoren, ettei sinne saareen ihan oikeasti pääse kuin kerran päivässä, talvella hyvä jos kerran viikossa. Seurauksena kallis taksivenekyyti - toivotaan, ettei tarvitse siihen huomenna turvautua! Herätyskello täysille!

Kyllä tekeekin hyvää päästä hetkeksi pois kaupungin tohinasta. Varsinkin, kun tämä kaupungin helteinen syke on viime päivinä ehtinyt uuvuttaa aika lailla: ensin kaikki se mesoaminen ja valvominen ja alkoholisoituminen Ruisrockin melskeissä (joista lisää myöhemmin), pari harvinaisen tiukkaa työpäivää ja yhdet harvinaisen lyhyiksi jääneet yöunet - kaupungissa visiitillä olleesta Herkkulan hepusta piti eilen illalla vähän huolehtia oluenjuonnin merkeissä, kun toi paikallinenkin heppu on suhteellisen innokas lajin harrastaja. :) Eihän sitä nyt kuitenkaan maanantai- iltana sentään kännin perässä juosta, ja itsekin ymmärsin jättää juomiset nätisti puoleentoista siideriin ja yhteen tervasnapsiin (jumaliste mitä namia!), työaamuun herääminen teki tiukkaa jo pelkän väsymyksen ansiosta, saati sitten jos oisinki ollu ihan kalias piupau. Mainiota seuraa kyllä nuo heppu ja heppu - että ovatkin nämä ystävykset löytäneet miehet, jotka vielä sopivat toisilleenkin! :D

Ja niin hei! Tämänkin merkinnän lukemisen mahdollisti armas Herkku, joka osasi hetkessä korjata sivupohjassa vallinneen hätätilanteen - kiitoskiitoskiitos! Kaupan päälle vielä yyberhieno shortcut-ikoni osoiteriville! Upeutta! Pusi!

Ookoo, pariksi päiväksi merellisiin maisemiin - sen jälkeen aamukammassa enää kolme työpäivää ajalle pe-la-su! Mites nyt suu pannaan? Näin: :O

Mukavaa kesäviikon keskivaihetta, ihmiset! :)