Muutama vuosi sitten keksin, että yliopisto on instituutio, joka kestää kasassa pelon voimalla. Tutkijat pelkäävät, että heidän tutkimuksensa vaietaan, mitätöidään tai että niitä kritisoidaan epäreilusti. Professorit pelkäävät, etteivät ole vakuuttavia ja arvovaltaisia. Opiskelijat pelkäävät, että heidät nolataan seminaarissa. Opettajat pelkäävät, että heidän epätäydellisyytensä tulee julki. Kaikki pelkäävät olevansa tyhmiä.

Eeva Jokinen: "Tunteiden hallintaa"
(Tilanteen taju -kirja, sit. Aikalainen 14/06)


PS. Jos saisin itse valita, en mieluusti kuulisi enää ikinä nenänvartta pitkin sanoja Kukas sä sitten oot?. Kun asialle voisi niin helposti muotoilla ystävällisemmänkin sävyn.. Me ei taidetakaan olla vielä tavattu?

PSPS. Äsken kuulin radiosta ekakertaa uuden Bleakin! Yhtäkkiä korva heristyi, kun tajuntaan alkoi kantautua sisuskaluissa ihmeellisen hyvältä tuntuva tuttu ääni.. no kato Kaaleppihan se. :) Biisi nimeltä Fate, mukana ekalevylläkin taustoja laulanut Ana Johnsson ja haitarisuuruus Kimmo Pohjonen. Tämän kummalliselta kuulostavan kokoonpanon selittää se, että Fate on kohulla odotetun Jadesoturin tunnusbiisi, ja leffan musiikistahan vastaa juuri Pohjonen. Kauniilta kuulosti tuon yhteistyön hedelmä. :D