Treeniaddikti täällä hei. Vähän vieroitusoireita havaittavissa.
AAAAAAGH
PAAAAAAAAAAAAAAGH
Hermostus suivaannus turhaumus maksimus.
Kolmella balettitunnilla ehdin käydä tässä syyskauden alussa, piukka into, vahva tahto, sitkeä kehittymisen hinku. Ja sitten kuuluu vasemmasta polvesta krunts ja piih. Krunts kuuluu aina jalkaa koukistaessa, piih osapuilleen koko ajan. Ei voi kuvitellakaan pyöräilevänsä seisaallaan tai kyykkäävänsä pumpissa alas asti 90 asteen kulmaan tai laskeutuvansa keskilattian adagio-sarjassa rauhalliseen grand pliéhen, kun pelkkä oleminenkin vihloo piih.
Ja kun kerran prakaa yksi paikka, suistuu raiteiltaan perässä toinenkin, kun sitä ensimmäistä joutuu varomaan ja niin käyttämään toisia paikkoja oudoilla tavoilla. Saman jalan pohkeessa on nyt sellainen lukko, että äsken äitin hieroessa pääsi huuto. Hyvää tekevä huutohieronta.
NIIN ETTÄ en sitten menny balettiin tänään. Enkä mihinkään Motivukseenkaan. Vapaapäiviä on pidettävä, tiedän tiedän. Lepo tekee hyvää, tiedän tiedän.
Mutta kun tässä samalla odottelen meillä töissä riehuvan flunssa-aallon laineilua mun luo - kunhan sen hoteisiini saan, joudun joka tapauksessa vain makaamaan kotona. Niiet PLÄÄH!
Onneksi en tänään silti ole vain maannut kotona. Äiti palasi Petroskoista ja Seela pääsi takaisin omaan kotiin, olisin kyllä pitänyt kissaisen luonani pidempäänkin - mutta olipa se vaan ihana saada heti siivottua kämppä puhtaaksi niistä harmaista haituvista. Punainen pikku imuri sanoi surrur.
Soittimessa soi Sigur Rós, ikkunalaudalla palaa tuikkurivistö ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Vois kai olla huonomminkin. :)
AAAAAAGH
PAAAAAAAAAAAAAAGH
Hermostus suivaannus turhaumus maksimus.
Kolmella balettitunnilla ehdin käydä tässä syyskauden alussa, piukka into, vahva tahto, sitkeä kehittymisen hinku. Ja sitten kuuluu vasemmasta polvesta krunts ja piih. Krunts kuuluu aina jalkaa koukistaessa, piih osapuilleen koko ajan. Ei voi kuvitellakaan pyöräilevänsä seisaallaan tai kyykkäävänsä pumpissa alas asti 90 asteen kulmaan tai laskeutuvansa keskilattian adagio-sarjassa rauhalliseen grand pliéhen, kun pelkkä oleminenkin vihloo piih.
Ja kun kerran prakaa yksi paikka, suistuu raiteiltaan perässä toinenkin, kun sitä ensimmäistä joutuu varomaan ja niin käyttämään toisia paikkoja oudoilla tavoilla. Saman jalan pohkeessa on nyt sellainen lukko, että äsken äitin hieroessa pääsi huuto. Hyvää tekevä huutohieronta.
NIIN ETTÄ en sitten menny balettiin tänään. Enkä mihinkään Motivukseenkaan. Vapaapäiviä on pidettävä, tiedän tiedän. Lepo tekee hyvää, tiedän tiedän.
Mutta kun tässä samalla odottelen meillä töissä riehuvan flunssa-aallon laineilua mun luo - kunhan sen hoteisiini saan, joudun joka tapauksessa vain makaamaan kotona. Niiet PLÄÄH!
Onneksi en tänään silti ole vain maannut kotona. Äiti palasi Petroskoista ja Seela pääsi takaisin omaan kotiin, olisin kyllä pitänyt kissaisen luonani pidempäänkin - mutta olipa se vaan ihana saada heti siivottua kämppä puhtaaksi niistä harmaista haituvista. Punainen pikku imuri sanoi surrur.
Soittimessa soi Sigur Rós, ikkunalaudalla palaa tuikkurivistö ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Vois kai olla huonomminkin. :)
