Mepä oltiin isin kanssa tänään teatterissa ensi-illassa. Oikeen korkeakulttuuria kuulkaa! :D
Turun kaupunginteatterissa on tänä syksynä käynnissä mielenkiintoinen, luovan kaoottinen kokeilu nimeltä Teatterirynnistys. Tarkoittaa yhteistyötä Tehdasteatterin kanssa, tarkoittaa kuutta vierailevaa ohjaajaa, tarkoittaa kahdeksaa pienehköä näytelmää, joista kustakin on normaalijuttua vähemmän esityksiä. Tarkoittaa näyttelijöille uudenlaista, erilaista työskentelytapaa. Tarkoittaa yleisölle yllätyksiä, oivalluksia, omituisuuksia ja kenties jopa teatteriin liittyvien ennakkoluulojen ravisuttelua.
Tänä iltana kohdalle osui elokuvaohjaajana paremmin tunnetun Auli Mantilan ohjaus Vuoroin vieraissa. Enpä olis ihan tällaista osannut odottaa! Hulvaton, kyseenalaistava ja hykerteleväinen mieliala jäi päälle. Vai mitä sanotte siitä, että ennen näytelmän alkua käsiohjelmaa selatessa jää ihmettelemään, miksi lärpäke vaikuttaa ihan keskeneräiseltä, roolihahmoille ei ole annettu edes nimiä, sekaisin selvitetään suomalaisen seuranäytelmän historiaa ja Marsin ominaisuuksia. Tai mitä sanotte siitä, että näytelmä alkaa (hiukan myöhässä, tietenkin) sillä, että ensemble tulee lavalle (muka) omina itseinään, nolostuneina ja hiukan hermostuneinakin, että "tässä kävi nyt niin että meillä ei kyllä oo teille mitään mitä me voitais esittää, teatterinjohtaja lupas että kaikki saa lipun hinnan takasin ja kauempaa tulleet kans matkakorvaukset, mutta vaan kolmeensataan kilsaan asti ja halvimmalla kulkuvälineellä". Siitä asetelmasta lähdetään kehittelemään making of -tyyppistä pseudoteatteria, jossa välillä näytellään että näytellään, välillä näytellään ettei näytellä ja välillä katsotaan näyteltyä dokumenttia siitä näytelmän tekemisestä. Ja välillä lauletaan koko yleisön voimin yhdessä näyttelijöiden kanssa kaksi säkeistöä Kalliolle, kukkulalle.
Taidetta, sano.
:D
Erityisen muikeaa oli nähdä tällainen esitys intiimissä teatteritilassa ihan eturivistä. (Samoissa Manillan kulttuuriystävällisissä tiloissa muuten toimii Aurinkobaletti, onnistuneen remontin tekivät siellä vuosi sitten!) Käykääpä turkulaiset katsomassa, esityksiä näkyy olevan aina maaliskuulle asti!
Duussilassa tarjolla tänä iltana glögiä ja piparikeksejä. Graduartikkeleita en taida teille tarjota. :D
Turun kaupunginteatterissa on tänä syksynä käynnissä mielenkiintoinen, luovan kaoottinen kokeilu nimeltä Teatterirynnistys. Tarkoittaa yhteistyötä Tehdasteatterin kanssa, tarkoittaa kuutta vierailevaa ohjaajaa, tarkoittaa kahdeksaa pienehköä näytelmää, joista kustakin on normaalijuttua vähemmän esityksiä. Tarkoittaa näyttelijöille uudenlaista, erilaista työskentelytapaa. Tarkoittaa yleisölle yllätyksiä, oivalluksia, omituisuuksia ja kenties jopa teatteriin liittyvien ennakkoluulojen ravisuttelua.
Tänä iltana kohdalle osui elokuvaohjaajana paremmin tunnetun Auli Mantilan ohjaus Vuoroin vieraissa. Enpä olis ihan tällaista osannut odottaa! Hulvaton, kyseenalaistava ja hykerteleväinen mieliala jäi päälle. Vai mitä sanotte siitä, että ennen näytelmän alkua käsiohjelmaa selatessa jää ihmettelemään, miksi lärpäke vaikuttaa ihan keskeneräiseltä, roolihahmoille ei ole annettu edes nimiä, sekaisin selvitetään suomalaisen seuranäytelmän historiaa ja Marsin ominaisuuksia. Tai mitä sanotte siitä, että näytelmä alkaa (hiukan myöhässä, tietenkin) sillä, että ensemble tulee lavalle (muka) omina itseinään, nolostuneina ja hiukan hermostuneinakin, että "tässä kävi nyt niin että meillä ei kyllä oo teille mitään mitä me voitais esittää, teatterinjohtaja lupas että kaikki saa lipun hinnan takasin ja kauempaa tulleet kans matkakorvaukset, mutta vaan kolmeensataan kilsaan asti ja halvimmalla kulkuvälineellä". Siitä asetelmasta lähdetään kehittelemään making of -tyyppistä pseudoteatteria, jossa välillä näytellään että näytellään, välillä näytellään ettei näytellä ja välillä katsotaan näyteltyä dokumenttia siitä näytelmän tekemisestä. Ja välillä lauletaan koko yleisön voimin yhdessä näyttelijöiden kanssa kaksi säkeistöä Kalliolle, kukkulalle.
Taidetta, sano.
:D
Erityisen muikeaa oli nähdä tällainen esitys intiimissä teatteritilassa ihan eturivistä. (Samoissa Manillan kulttuuriystävällisissä tiloissa muuten toimii Aurinkobaletti, onnistuneen remontin tekivät siellä vuosi sitten!) Käykääpä turkulaiset katsomassa, esityksiä näkyy olevan aina maaliskuulle asti!
Duussilassa tarjolla tänä iltana glögiä ja piparikeksejä. Graduartikkeleita en taida teille tarjota. :D
