Olipa mahtavan mukaansatempaava ensimmäinen afropowerdance-tunti eilen! Yllättävän paljon porukkaa oli uskaltautunut mukaan heti ekalle kerralle, ja kaikki kolme ohjaajaakin olivat paikalla lanseerauksen kunniaksi. Painottivat heti aluksi hyvän mielen, suurien liikeratojen ja oman kropan kuulostelun tärkeyttä. Liikkeistä käytetyt nimet kertonevat jo jotain: ruoho, tuulessa huojuva puu, aurinko, tuli, maa, taivas.. mentiin alas ja ylös, tallusteltiin paljain jaloin, vemputettiin lannetta, rummutettiin, heitettiin energiaa kohti taivasta. Ihan huippua! 50-minuuttisen tunnin lopuksi oli kunnon hiki - todellakin powerdance. ;)

Tänään jää valitettavasti liikunnat liikkumatta. Suunnitelmissa oli iltapäiväksi tehokas pace-rykäisy, mutta ruumisparka ei kestä, hyvä kun jotenkuten kävelemään pystyn. :O Lukossa niin pohkeet, reidet kuin vatsalihaksetkin - balletonen ja afrotanssin yhteisvaikutus on näköjään hurjanlainen!

Valitettavaa on myös se, että balettitunnit näyttävät nyt loppukevään osalta jäävän suurelta osin väliin (puhumattakaan kevätnäytöksestä, josta ehdin jo hetken lähes innostua). Täysi mahdottomuus revetä joka suuntaan tässä tilanteessa, kun päälle painaa sekä gradu että SM-kisat. Balettitunnit on iltaisin niin myöhään (seiskalta tai kasilta), että ilta katkeaa totaalisesti kesken - ja kotona olen pahimmillaan vasta ennen kymmentä, jolloin adrenaliinit vielä jyllää siihen malliin että nukkumista on turha ajatellakaan. Ettepä usko miten vituittaa. Mutta priorisointi on tällä kertaa tehtävä mielenrauhan (ja gradun) (ja kisojen) hyväksi. Silti: ettepä usko miten vituittaa.