Kävin tänään pikaisella päivävierailulla Helsingissä. Ohjelmassa oli jännittävä ensitapaaminen Brysselin perheen kanssa ja leppoisaa oleilua kamujen seurassa - testattu Liisukan kanssa Arnoldsin baagelit nam ja Ben&Jerryn Vanilla toffee crunch nam, jäätelöseurana tietysti viralliset chunky monkeyt. :D

Aamujunassa ryhdyin ihmettelemään, miksi ylipäänsä lähdin pääkaupunkireissulle, kun olin jo ehtinyt sopia itseni kanssa olevani varma, etten sinne Brysseliin halua. Noku eilen oli tyttöjen kanssa niin kivat kuntojumppatreenit ja suunniteltiin syksyn kuvioita ja tuli sellanen innostus että nyt haluan vaan tanssia ja olla ihan et lava haltuun hei showgirl!

Mutta kun se perhe oli kiva (no tietysti). Ja ihan myyty (no tietysti, kukapa nyt ei haluaisi aikuista kielitaitoista ihmistä lapsiaan hoitamaan). Tultiin mukavasti juttuun siinä kahvikupposten äärellä, tytöt oli söpöt ja reippaat, vanhemmat koulutetut ja vakavaraiset. Olis ollut ihana sopia samantien, että tottakai mä tuun ja tukiopetan teille ranskaa ja vien muksut Pariisin Disneylandiin.. lupasin kuitenkin ilmoittaa päätöksestäni vasta ensi viikolla.

Edessä vapaa viikonloppu, heppu lähtee miästen kesken mökkeilemään. Oman laatuajan aion käyttää jumppaamalla, kirjoittamalla gradua ja pohtimalla mitähittoamäteen. Lepoa ja rauhaa, kiitos - on ollut yllättävän raskas päivä tänään. Sippi kaikesta reissaamisesta ja pähkäilystä.

Antakaa mulle yks lottovoitto ja kuukausipalkkainen työsopimus alkaen tammikuun ensimmäisestä, niin lähden viivana syksyksi Brysseliin. Muuten en tiiä.