Onkin alkanut tämä pääsiäisviikko lääkärien vastaanotoilla. Heti maanantaiaamuna kello 8 istahdin reippaana tyttönä YTHS:n hammaslääkärin tuoliin, ja pariakymmentä minuuttia myöhemmin istuin jo bussissa taas yhtä hammasta köyhempänä. Nyt oon sitte virallisesti tyhmä - molemmat yläviisurit on napattu pois, eikä alas ole näillä näkymin viisautta edes tulossa. Ihan kivuttomat toimenpiteet, mutta ei se poskessa käyvä rutina ja rouske kyllä kivalta kuulosta. Eikä oikein ollut ruokailu eilen handussa, mutta onneksi Ben & Jerry’s riensi apuun, jäätelön syönnissä ei ollut mitään ongelmaa. Kukidou!

Tänään puolestaan kävin työterveydessä näyttämässä reilut kaksi viikkoa kipuillutta nilkkaani, johon viime kerralla sain lääkkeeksi valohoitoa, salvaa ja pilleriä. Turvotus, vihlonta ja särky eivät siis olleet kadonneet kahdessa viikossa mihinkään, ja lääkärisetä löysikin sieltä tällä kertaa venähdyksen jälkioireena tulleen jännetulehduksen. Röntgenkuvien tulkinnat saan tietooni torstaina, toivottavasti siellä nyt ei olis mitään hiusmurtumaa tai muuta.. jos vaikka pääsis vielä tän kevään aikana tanssimaan. Alkaa näyttää pahalta kevätnäytöksen ja ylipäänsä motivaation kannalta.

Jotain hyötyä tohjosta nilkastakin silti: otan enemmän kuin mielissäni vastaan tämän viikon vapaaillat. Tämä ihminen tarvitsee nyt unta ja löhöä (että jaksaa groovata Doriksessa ja hakata pojat Guitar Herossa Tampereella pääsiäisenä).