Tasan vuosi sitten, 27.8.2007, aloitin työt toimistolla kääntäjäharjoittelijana. Hei aploodeja ja huraahuutoja ja kaakkuja! Tänään sain pudottaa tittelistäni pois sanan trainee, nyt olen pelkkä translator. Palkka nousee pikkuhippuisen (jää toki edelleen naurettavan kauas ammattijärjestön julistamista suosituspalkoista), mutta työnkuva ei mainittavasti muuttune, seimou seimou.



Olen kyllä paiskinut töitä viimeisen vuoden kuin pieni pöllö. Nukkuminen on välillä jäänyt vähän vähemmälle, kun on pitänyt kääntää ja tanssia ja vähän taas kääntää. Loppusyksy näyttää kuitenkin ihanan rennolta: koska freelance-töiden alv-rajan ei ole suotavaa paukkua, en voi ottaa vastaan juurikaan tekstityshommia ennen tammikuuta. Olis varmasti ollut fiksua jaksottaa noita tekstityksiä hiukan tasaisemmin vuoden mittaan, mutta määhän olen tietysti ottanut vastaan kaikki tarjotut kivat työt, jotka suinkin olen pystynyt. Nyt on kuitenkin pakon sanelemana muutama kuukausi aikaa nukkua univelat pois (ja tanssia joka ilta!), kunnes taas tammikuun alussa jatkan tekstityspuuhia, toivottavasti silloin jo Oikeana Yrittäjänä.

Vaikka iisimpi syksy tuleekin mielenterveyden kannalta tarpeeseen, samalla harmittaa hirmusti, että tekstittämiseen tulee tauko. Pääsin nimittäin juuri aloittamaan ne puuhat, joista olen noin uramielessä eniten ikinä haaveillut: käänsin nyt viimeiseksi työkseni ranskalaisen pikkuleffan, joka tulee teatterilevitykseen, myöhemmin todennäköisesti myös DVD:lle. Älkääpä kuitenkaan heti rynnätkö lippuluukuille - en nimittäin aio kertoa elokuvan nimeä, koska en halua suositella sitä kenellekään, ihan kamala kauhupätkä (tällä kertaa voi sanoa, että ihan konkreettisesti näin työpainajaisia). :D Palataan asiaan ensi vuoden puolella, silloin toivottavasti luvassa kivempaakin käännettävää ja katsottavaa - ranskalaiset taideleffat is mai laif!