Jaaha, sieltä se taas tuli. Maailman karsein graduahdistus. Erehdyin lukemaan kohtalotoverihengessä paria gradublogia, joissa edettiin niin vauhdilla ja itseensä uskoen että alkoi oksettaa. En ehdi, en jaksa, en osaa. Ihmiset ympärillä tsemppaa niin ihanasti, sukulaiset odottaa ylpeinä mun valmistumista ja mä en saa mitään valmista ikinä aikaan. Enkä muuten saa töitäkään, kun just tuli sähköposti että Due to the overwhelming response we received from Finnish language applicants for our freelance translator positions recently, we temporarily stopped recruiting for this language. Tänks mään, mitäs sitte piditte sitä ilmotusta ees esillä.

Ptruu, kevät, hidasta! Et saa tulla vielä, mun gradu on ihan kesken!

Taidan keittää teetä, ottaa Seelan kainaloon hyrisemään ja itkeä vähän. Eiku paljon. Nyyh!