Konitsivaa! Vietettiin tänään Fifin ja äiti-Fifin kanssa mukava lounastuntinen pikkuisessa viihtyisässä japanilaisravintolassa, Yasukon keittiössä. Mahdottoman sympaattinen japanilaisrouva siellä kokkaa kotiruokaa juroille turkulaisille!

Ensimmäinen kerta japanilaisen ruoan parissa ei takuulla jää viimeiseksi, vaikka lounasannos melkein kympin lompakosta nielaisikin. Alkuruoaksi nautittu suolainen miso-keitto oli mielenkiintoinen tuttavuus, jännästi mausteinen teriyaki-kana sen sijaan ei ollut aivan niin eksoottinen elämys kuin odotin. Lopuksi vielä kupillinen vihreää teetä - tarjolla olisi muuten ollut myös jännittävän näköistä vihreätee-piirasta. Ens kerralla pitää kyllä koittaa sushia!

Tässä viisusemifinaalia toljottaessa tajusin taas kerran, että tuohan olis mun ammatillinen unelma. Päästä tekstittämään Euroviisut. Laulutekstien ja juontojen kääntäminen, yhteistyötä vaativat tarkat valmistelut ja lopulta suoran lähetyksen tekstittämisen säpinä - uau! Me wants!

Että näin asialliset on meitsin professionaalit ambitiot tällä hetkellä. :D Toinen houkutteleva ajatus olis tietysti taustatanssijan pesti viisuissa.. ammattitaito vaan ei aivan taida riittää. :)