Menneenä viikonloppuna:
  • Olen leikkinyt pääkaupunkiseutumatkailijaa, nähnyt kaksi rakasta ystävää ja harmitellut hiljaa mielessäni sitä, ettei yhdellä reissulla juuri enempää ehdikään. Annimanni, olen ehkä tulossa Helsinkiin teatteroimaan kuun lopussa! Saara, se Bleak sitte!
  • Olen vienyt tupaantuliaislahjan Karakallioon ja viettänyt mukavan lauantaipäivän herkkuisia ruokia maistellen ja erään hassun nuorenherran touhuja seuraillen. Mitäpä sitä salailemaan: olen ihastunut! :) Melkoisen matomakkaraisen miehenalun ovat nuo Laurelin ja K onnistuneet putkauttamaan maailmaan. Valloittava äijä!
  • Olen vienyt tupaantuliaislahjan Lauttasaareen ja viettänyt mukavan lauantai-illan harvinaisen kansainvälisissä kemuissa jännittävän väristen boolien ja vauhdikkaan tennisturnauksen merkeissä. Vaarallista äänekästä huitomista kuulkaa se nelinpeli! Ja paljon vaikeempi hahmottaa oma paikka ruudulla kuin normaalissa kaksinpelissä. "Siis kuka mää oon?" :D
  • Olen löytänyt itsestäni korkeamman tylsimyksisyyden tason ja todennut, että niissä hepun tosikko-naljailuissa taitaa oikeasti olla perää. Simahdin nimittäin nukku-kuntoon ihan kesken tupareiden, kun innokkaimmat juhlijat vielä korkkaili punkkua keittiössä ja Wii-pelitkin oli hyvässä vauhdissa. Iski yhtäkkinen sosiaalisuusjaksamattomuus, suomeksi tylsimyksisyys. Kurjaa, miten gradustressi jäykistää takaraivon niin, ettei edes juhlia jaksa!
  • Olen nähnyt pelottavan todentuntuisen painajaisen työttömäksi jäämisestä ja palaamisesta hotellisiivoojaksi. Vaikka pitäis kai olla vain onnellinen siitä, että pääsisin melko varmasti takaisin niihin töihin, jos haluaisin. Mutta kun en haluais.
Tällä viikolla aion:
  • Kirjoittaa gradua ihan sairaan kreisin sikana. Henkilökunnasta 4/7, professori mukaanlukien, on konferenssimatkalla ison meren takana = käytävä on hiljainen eikä ovi käy koko ajan. Juhlan paikka! Eikusiis gradun.
  • Olla tulematta flunssaan, vaikka koko ajan paleltaa.
  • Haaveilla kesästä.