Näinkö se gradustressi sitten laukeaakin? Nyt on nimittäin sellanen väsymys, että tekis mieli vaan istua sohvalla viltin alla ja syödä roskaruokaa, paljon roskaruokaa, lihapiirakoi ja hampurilaisii ja sipsii ja naksuu. Kuunnella musaa ja lukea naistenlehtiä, joissa kerrotaan, ettei kannata syödä roskaruokaa. Mahdollisesti katsoa vähän telkkaria, ehkä jopa tehdä hiukan tekstitystöitä. Ei kuitenkaan liikkua kotoa yhtään mihinkään enää sen jälkeen, kun sinne kerran on iltapäivällä päässyt.

Varsinkaan tanssimaan. Vaikka eilenkin oli huiput hikiläähätysrankat tanssitunnit. Ja vaikka muutama hidas tuplapikee meni eilen jopa kauniin tuntuisesti. Ja vaikka tiedän paremmin kuin hyvin, että aina ei tarvitse heti osata ja että toisaalta ei kyllä voi ikinä mitään oppiakaan, ellei vaan treenaa ja treenaa.

Mutku en jaksais. En tänään. Mutku pitäis. Kun on jäänyt jo kaksi baletti- & lyrical-tuntia välistä. Kiva sit raahautua siellä kärryjen perässä nii.

On se vaan pirun hyvä, että aina riittää jotain uutta ahdistuttavaa edellisten stressinaiheiden tilalle! Varsinkin tällaisista tanssin kaltaisista iloisista asioista on aina mukavaa ottaa vähän paineita. Saaks jostain ostaa uusia päitä, jos oma on ihan tyhmä?