Näin siinä sitten käy, kun yrittää elantoaan tienata (ja aikataulut pääsevät niin sanotusti pissaisemaan): tämänaamuisen tekstitysdediksen takia jäi viime yön unet neljään tuntiin. Krooh. Mutta mikäpä siinä käännellessä, kun työkaverina oli itse Paavo Cajander! Seuraavan repliikin otin heti omakseni:

Minä voin imeksiä laulusta raskasmielisyyttä niinkuin kärppä imeksii munia.

Ei ollut edes vaikeuksia pysyä hereillä tuollaisen tekstin kanssa :D mutta oli mulla varuiksi yöpalaksi sipsejä. Mikä olikin vallan verraton keksintö ottaen huomioon, että viime päivinä on ollut vähän sellanen fiilis, että mahtaako sitä viitsiäkään tossa muutaman viikon päästä joulunäytöslavalle.. kun jenkkikset ja takalisto vaan kasvaa (kirottu työpaikan keksikaappi ja vähän muutkin huonot ruokailutottumukset). Voishan sitä olettaa, että aikuinen ihminen osaisi keskittyä siihen, mikä noin tanssinäytöksen kohdalla oikeesti on tärkeää. Eli siihen tanssimiseen. Kert siinäkin olis vielä aika lailla skarpattavaa.

Kiva näytös tulossa joka tapauksessa! Mää oon vaikka mikä: paraatityttö, nukke, lumihiutale, hämähäkki ja revontuli. Kunhan siis sinne lavalle asti pääsen. :)

Vaikka tää kaikki tällainen voivottelu tuntuu kyllä pöljemmältä kuin koskaan, kun on sellasia oikeasti tärkeitä asioita meneillään tällä hetkellä. Vaikka kaikki kai vaikuttaa kaikkeen: kun on vasta joutunut kohtaamaan suuren surun, alavireiset ajatukset valtaavat vähän joka puolta.

Mutta onneksi ainakin näihin tällaisiin pienempiin murheisiin löytyy apu aina läheltä. Bluetonic on ollut vakiohelppari jo aika tarkalleen kymmenen vuotta. :)