Viime sunnuntaina oli tupa täynnä sukulaisia, kun juhlistettiin yhdellä kertaa maisterin valmistujaisia ja muutaman kuukauden ikäisen avoparin tupaantuliaisia. Kylloliki kivaa! Oli hauskaa tuoda molempien sukulaiset yhteen - erityisen mukavaa oli nähdä mummit höpöttelemässä vieretysten. Iloisen juhlapäivän jälkeen vietettiin vielä loppuilta rauhallisissa tunnelmissa uusista muumimukeista teetä juoden, Lenin-pinssikokoelmaa järjestellen ja kuunnellen isin luentoa kommunismista ja sosialismista. Harmi, että itse ei osaa olla siltappaa poliittisesti aktiivinen nuori intellektuelli kuin vaikka omat vanhemmat 70-luvulla.

Pöytä oli koko päivän katettuna koreaksi herkuista, bravuurileipomukseni Hertat eivät tosin onnistuneet ihan niin kauniisti kuin olis voinut toivoa. Ei ole maisterikaan kaikessa täydellinen - alla kuitenkin todiste, että parhaani oon taas yrittäny saakeli.

Harvinainen kokkiblogiosio, s'il vous plaît

Ja eiku lisää kemui! Lauantaina talon täyttävät ystävät ja toverit, jotka tulevat juhlimaan vähän vähemmän valmistujaisia, enemmän tupaantuliaisia ja maisterin syntymäpäivää. Vaan on se perhana kun ollaan tällasia kiireisiä aikusia kaikki: kuukautta aiemmin kun laittaa kutsut niin eiköhän puolet kavereista ole jo ehtineet sopia muuta menoa. No riittääpähän enempi sipsiä ja boolia mulle hahii. Ihan kuin synttärin kunniaksi Dynamossa soittaa Fog ja Esko Routamaa, sinne sitte loppuillaksi jytäämään. Tule jo lauantai!