Eli ikäriisiä pukkaa. (Tai no ei ihan oikeesti, mutta olis kai tässä aineksia..)

1277300.jpg

Telkkarissa alkoi hetki sitten Ed TV - leffa, naispääosassa ihku Jenna Elfman. Mua väitettiin tuolla parinkympin molemmin puolin kovasti Jennan näköiseksi/oloiseksi, mistä olin toki otettu, tollanen kaunotar sentään. Jotain yhdennäköisyyttä olin itsekin silloin nuorempana havaitsevinani, mutta ajan pirulainen onkin kuljettanut eri suuntaan.. enää en Jennassa itseäni osaa nähdä, ja noin muutenkin on viime aikoina alkanut tuntua, että näytän ihan kaaauheen vanhalta nykyään. Käsiin osui joku päivä sitten kuva Pariisin-kesältä viiden vuoden takaa, jossa näytin kovin nuorelta, nätiltä ja iloiselta. Nyt 26-vuotiaana näytän lähinnä iloiselta (enkä aina edes siltä) (LOL).

Ikäriisiä pani miettimään myös tämäniltainen hiusmuotinäytöspalaveri, jossa meidän tanssijoiden lisäksi oli paikalla myös luistelijoita (kyllä, kunnon show luvassa!). Ohjaaja kysyi treenipalettia hahmotellessaan, että miten ollaan päivisin käytettävissä, ollaanko koulussa vai töissä - vai minkäs ikästä porukkaa tässä nyt oikeen onkaan mukana? "No mä oon kakskytkuus" - ja kuule: noin puolta nuoremmat (ja kapeammat) luistelijatytöt tirskahtavat hämillään. :D

Hei let's face it: niin se nyt vaan on, että kolkyt lähestyy, ja se näkyy vähitellen naamastakin. Ja hei taas: antaa näkyä vaan - olen oikeastaan tosi tyytyväinen elämääni nyt juuri tämän ikäisenä. :)

Kivaa tässä iässä on nimittäin vaikka se, että nuorisovaatekaupan kassalla uutta tosisiistiä rannekorua maksaessa sattuu vilkaisemaan suurta TV-ruutua, jossa pyörii musatelkkari.. hetkinen, näyttää tutulta.. hei mähän olen tehnyt tän tekstityksen. Pakko oli jäädä hetkeksi katsomaan, kun ekaa kertaa oman työn jäljen ruudussa näki. :)