Äiti käski blogata ni okei sitte.

:)

Töissä on kesälomien takia niin kiire, etten tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Toistaiseksi olen valinnut nauramisen, mutta jos tahti ei elokuun aikana helpota, saatan joutua kokeilemaan tuota toistakin vaihtoehtoa.

Viitaten edelliseen merkintään: uusi vuoden soppari on nyt hyväksytty Englannin pääkonttorissa asti. Odotettavissa piskuinen palkankorotus ja ensi kesänä neljä viikkoa lomaa. Ja siis tietysti vielä vuoden verran ihania hetkiä autotekniikan ihmeellisessä maailmassa. <3 Ohessa tietysti jatkuu tekstittäminen (josta muuten jäin töissäkin vihdoin "kiinni", kun työkamu oli katsonut Pientä taloa preerialla). Katson vuodenvaihteessa tilannetta uudestaan - joka tapauksessa viimeistään ensi kesänä jäänen kokopäiväiseksi kotitoimistotyöntekijäksi.

Kesähoidossa ollut Seela-kissa näyttää tekstitysassistentin mallia:
1767450.jpg

Tekemistä on niin paljon ettei mittä järkke, mutta viimeisen viikon sisään olen silti ehtinyt:
  • viettää ikimuistoisen ihanat ja railakkaat polttarit (kaasoetappi #1 hoidettu ja nappiin meni)
  • ostaa uudet lenkkitossut (alesta, tietty) ja käydä lenkillä ensimmäistä kertaa vuosiin (tiistai-iltojen tanssitreenit startataan puolen tunnin lämmittelyhölkällä = maratoonarit juoksee kepoisin askelin edellä ja meitsi puuskuttaa joukon hännillä)
  • viettää hepun kamun synttäreitä Rudolfinalla (jouduin tosin jättämään iloisen juhlaillan tylsästi kesken ainoana ei-lomalaisena, mur)
  • viettää 9-tuntisen lauantaipäivän tanssikoululla kuvauksissa (ekaa kertaa ammattikamojen keskellä salamavaloissa, kiva kokemus - ja ihania Dehan tanssivaatteita, liike aukeaa Turkuun parin viikon päästä!) ja toikkaroida pitkästä aikaa koviksilla (tikutikutiku)
  • rentoutua hetken kaiken keskellä illallisella Foijassa hepun kanssa ja saada erityiskohtelut hepun kokkiystävältä - kiitos, mösjöö chef!
Jaaha. Salaatti-vuohenjuustolammas-suklaafondant-ähky alkaa hiljalleen lasehtia, aika siirtyä aamiaiselle ja töiden pariin. Kukapa sitä helteistä heinäkuun sunnuntaita ulkona haluaiskaan viettää.

Huokaus.

PS. Sunnuntaimerkintä = teh internets has landed! Elisa ei saanut puolessatoista kuukaudessa aikaan kuin sotkun, dna hoiti homman puolessatoista viikossa. Thank you very many.