Ensimmäinen työpäivä takana, tuolla ylimmässä kerroksessa! Hei oli aika kivaa! :) Ja tietysti olin heti tunnin ylitöissäkin! :D

Perehdytyskansiota ehdin selailla vain puoliväliin, kun jo oli pistettävä hihat heilumaan ensimmäisten varsinaisten töiden kanssa: pehmeänä laskuna alkuun pieniä luottokortti- ja autojuttuja. Käännöstyökalut ja -muistit on varsin helppokäyttöiset, mutta tekstit itsessään oli vähän hassuja - siihen saa kuulemma tottua. :D Ja saapa nähdä, mitä hassua sanottavaa oikolukijalla noista mun ekoista tekeleistä on.. :D

Avaimet ja koodit ja sähköpostit sun muut käytännön asiat hoituivat kätevästi heti ekana päivänä, mutta omaa työpistettä en vielä saanut - uudet kalusteet majailevat toistaiseksi käytävällä. Pari ekaa viikkoa saan hengailla väliaikaisesti linjapäälliköiden huoneessa, mikä passaa paremmin kuin hyvin, kun näin alussa erityisen tärkeä apu on ihan vieressä. Ja mikä parasta, nauru raikaa pitkin päivää kaikissa huoneissa! Oon vakaasti sitä mieltä, että rento työilmapiiri on avain laadukkaaseen työhön.

Opeteltavaa on kyllä niin paljon, ettei tosikaan. Ja mä kun oon sellanen että haluaisin heti osata ja tietää kaiken, että saisin langat järjestykseen omiin hyppysiin! Nyt on vaan asennoiduttava siihen, että muutama kuukausi kuluu opetellessa - tuo työ kun ei todellakaan ole pelkkää kääntämistä, vaan projektinhallintaa ja tiesmitäkaikkee mistä en vielä edes tiedä.

Niettä meen kyllä huomenna uudestaan! :D

Ja se tärkein toteamus ensimmäisen päivän päätteeksi: nyt se gradu valmiiksi ja vähän äkkiä. Haluan päästä mahdollisimman pian siihen autuaaseen tilaan, että voin tiukan työpäivän jälkeen vaan lööbata kotona ja mennä tanssitunneille (ja no tietysti tehdä tekstityksiä, jos saan sen kakkosjobin). Että vois iltaisin pääasiassa vaan nollata aivoa. Ja katsoa Big Brotheria. :)